Lastensuojelulain 12§ mukaan kuntien on tehtävä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.
Saman lain 11§:ssä määritellään kunnan velvollisuudesta huolehtia ennaltaehkäisevän lastensuojelun järjestämisestä. Monessako kunnassa Suomessa noudatetaan lakia ja tehdään tämä suunnitelma siten, kuin kunnassa oleva tarve edellyttää.
Lähetin seuraavan kirjeen kaikille, jotka osallistuivat edelliseen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimiseen Tampereella:
Tervehdys!
Luin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa 2017-2021 ja nyt alkaa ilmeisesti seuraavan hyvinvointisuunnitelman laadinta. En tiedä ketkä teistä ovat siinä tällä kerralla mukana, mutta luultavasti ainakin osa viestin vastaanottajista. Lisäksi laitan vastaanottajiksi tiedotusvälineiden edustajia. Tässä muutamia kohtia, joita on syytä ottaa huomioon:
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekeminen perustuu lastensuojelulain 12 §:ään.
Lastensuojelulain 11 § mukaan ”Kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan.
Lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen.”
KUULEMINEN
Miten Tampereella varmistetaan nepsylasten ja heidän huoltajiensa kuulluksi tuleminen opiskelua, terveydenhuoltoa ja huolenpitoa koskevissa asioissa?
LASTENSUOJELU
Miten nepsyperheiden palveluita on kehitetty? Tutkimusten mukaan nepsylapsia otetaan huostaan huomattavasti enemmän kuin ns neurotyypillisiä lapsia. Miten palveluita kehitetään, että nepsyjen huostaanottoja voidaan vähentää? Voimassaolevassa hyvinvointisuunnitelmassa on paljon kohtia, joissa kerrotaan huostaanoton huonoista puolista ja nepsylasten kohdalla huostaanotolla on usein vielä radikaalimmat seuraukset. Sen vuoksi nepsylasten asioiden hoito pitäisi olla lastensuojelun piirissä vain äärimmäisissä tilanteissa ja palvelut järjestää muissa instansseissa.
Lastensuojelussa tunnetaan edelleen huonosti nepsyproblematiikkaa. Mikäli diagnoosia ei ole, saatetaan vanhempia syyttää huonosta kasvatuksesta. Tämä on epäoikeudenmukaista ja irvokasta. Mikäli huoltajat epäilevät lapsella olevan neurokirjon haastetta, se pitää aina ottaa vakavasti ja silloin perheen apu pitää tulla nepsyasiantuntijoilta. Tilanteet, joissa autismin kirjoa tuntematon sosiaalityöntekijä päättää lapsen huostaanotosta, on vieläkin arkipäivää meillä Tampereella.
PERUSKOULU
Miten nepsylapsille järjestetään riittävä tuki päiväkoteihin ja kouluihin?
EOA:n ennakkopäätöksessä EOAK/6885/2019 sanotaan:
”Yhteistyöstä lastensuojelun kanssa totean vielä seuraavaa.
Perusopetuslakia uudistettaessa vuonna 2010 todettiin, että oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämisen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Mikäli koulussa katsotaan, että yksilöllisen oppilashuollon tarve kimpoaa esimerkiksi oppimisvaikeuksista, tai koululaisen fyysistä tai psyykkistä terveydentilaan heikentävistä tekijöistä kouluympäristössä, ei asioiden hoidon delegointi lastensuojelulle ole yleensä perusteltua.”
THL on jo päivittänyt ohjeita lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, myös Tampereella pitäisi tehdä korjaukset.
Tampereella on määritelty poissaolon portaissa tietyt tuntimäärät, missä vaiheessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Tämä ei kuitenkaan perustu mihinkään lakiin. Kouluissa tulee järjestää riittävä tuki. Se, että yritetään siirtää omat ongelmat jollekin toiselle instanssille, ei ole lain mukaista toimintaa ja siihen pitää keksiä parempi toimintamalli. Muutenkin nepsylasten haasteisiin pitää tarttua siellä, missä ne syntyvät, nyt lapsia yritetään ”siirtää jonnekin muualle”. Paikasta toiseen siirtely aiheuttaa lisää ongelmia, vakavaa vahinkoa näille lapsille ja samalla lisää kustannuksia kaupungille.
Olen itse todistanut tilanteita, joissa lapselle ei ole tarjottu kuraattori- tai koulupsykologipalveluita, mutta kun tietty tuntimäärä poissaoloja on täyttynyt, on tehty lastensuojeluilmoitus. Kuka valvoo, että koulussa on toteutettu esim. yksilöllistä oppilashuoltoa ennen lastensuojeluilmoituksen tekoa?
Miten opettajien lapsiin kohdistamaan henkiseen väkivaltaan puututaan Tampereella?
Nepsylapset kokevat muita enemmän ulkopuolisuutta ja heitä kiusataan useammin. Nurkkaan ahdistettuna nepsyt voivat myös itse ajautua kiusaajiksi, koska he eivät saa koulussa tukea tunnesäätelyyn.
Kouluissa on edelleen vaikeuksia saada oikeaa tukea ilman diagnoosia, vaikka lain mukaan tukea pitää saada heti tuen tarpeen ilmetessä. Diagnoosin saa valitettavan usein vasta sitten kun haasteet on jo niin suuria, että niiden korjaaminen vie paljon aikaa ja resursseja. Kun oikeaa tukea ei saa riittävän ajoissa, niin tuen vastaanottaminen vaikeutuu. Alkuvaiheessa tuki on usein edullista ja joskus jopa ilmaista. Alkuvaiheen tuki viivästyy liian usein väärien asenteiden vuoksi. Nepsylapsia syrjäytetään systemaattisesti.
LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA
Tampere ei voi olla Unicefin tarkoittama Lapsiystävällinen kunta, ennen kuin nepsylasten, eli niiden heikoimmassa asemassa olevien lasten tilanne korjataan.
Asioiden kuntoon saattamisessa on tehtävä yhteistyötä nepsyperheiden kanssa. Palveluiden on oltava oikea-aikaisia, oikean sisältöisiä ja riittävän pitkäjänteisiä. Palveluiden kehittämisessä tarvitaan perheiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi vaikuttavuus seurantaa. Mikäli jokin palvelu ei toimi, niin sen jatkuva tarjoaminen nepsyperheille on vahingollista. Kun arviota tehdään, niin viranhaltijoiden itsetutkiskelu ei tuota riittävän oikeaa tulosta, vaan sitä on kysyttävä myös palveluiden käyttäjiltä.
SUUNNITELMASTA TOIMINTAAN
Hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu,
”Palveluiden painopistettä siirretään korjaavista ennaltaehkäiseviin sekä byrokraattisista räätälöityihin ja oikea-aikaisiin palveluihin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018b.)”
Milloin tämän on tarkoitus tapahtua? Kun asioille laitetaan päivämäärä ja valitaan vastuuhenkilöt, niin silloin ne muuttuvat toiminnaksi. Pelkkä hyvinvointisuunnitelmaan tehty kirjaus ei aiheuta toimintaa.
VIRANOMAISTEN KIRJAAMISKÄYTÄNNÖT
Asioiden kirjaamisesta pitää tehdä hyvät ja toimivat säännöt. Kirjaukset on tehtävä yhteistyössä ja mikäli viranhaltija on eri mieltä asiakkaan kanssa, hänen pitää pystyä perustelemaan kantansa ja perustelun on nojauduttava lakiin. Avoimen yhteistyön perusta on avoin kirjaaminen. Viranomaisille pitää tehdä riittävän selkeät ohjeet lainmukaista kirjaamista varten.
VIRANOMAISTEN PALAVERIKÄYTÄNNÖT
Usein viranomaisilla on taipumusta kutsua palavereihin yllätyshenkilöitä. Tästä pitää luopua ja siitä pitää kaupungin sisällä tehdä selkeä ohjesääntö. Viranomaisessa asioidessa kansalaisella on oikeus tietää etukäteen, mitä tulevassa kokouksessa käsitellään ja keitä siellä on paikalla. Samoin jokaisen paikallaolijan rooli pitää kertoa kokouskutsussa. Tällaisissa yllätyspalavereissa rikotaan perheiden oikeusturvaa.
LAKIMIEHEN KÄYTTÖ LASTA VASTAAN
Olen toiminut tukihenkilönä nepsyperheille ja huomannut sellaisen suuren epäkohdan, että silloin kun viranhaltijat ovat rikkoneet lakia, niin paikalle saapuu meidän verorahoilla maksettu lakimies. Hän ei suinkaan ole varmistamassa lapsen etua, vaan hän suojaa virkamiesten selustaa. Virkasuoja on Tampereella vahvempi kuin lapsen etu.
Lapsen edun ensisijaisuus on yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen perusperiaatteista. Lapsen oikeuksien sopimusta sovelletaan Suomessa kaikkiin alle 18-vuotiaisiin lapsiin.
LOPUKSI
Nepsyperheiden ja varsinkin nepsylasten kaltoinkohtelu pitää lopettaa ja Tampereella on siihen hyvät mahdollisuudet.
Luin tämän netissä olevan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2017-2021 ja siinä kuitattiin nepsyongelma tällä lauseella:
”Perheneuvolan Nepsy-tiimi voi olla ammattilaisten tai perheen tukena, kun selvitellään neuropsykiatrisia pulmia.”
Nepsyongelma on paljon laajempi, kuin mitä tämän hetkisestä suunnitelmasta käy ilmi, ja teidän suunnittelutiimissä on ollut riittävästi tietoa sen laajuudesta. Siksi ihmetyttää, ettei siihen ole panostettu tuota lausetta enempää.
Neurologisten haasteiden kanssa voi tulla toimeen ja oikealla kohtaamisella näistä lapsista kasvaa taitavia aikuisia. Tällä hetkellä vain noin 15 % nepsyistä päätyy työelämään. Loput syrjäytetään.